Meillä SoVet:ssa rokotuksiin sisältyy aina yleistutkimus, jossa
- kuunnellaan sydän ja keuhkot
- tarkistetaan hampaat, suu ja ikenet
- tunnustellaan imusolmukkeet ja vatsaontelo
- tarkastetaan korvat
- tarkistetaan ulkoiset sukupuolielimet
- tarvittaessa mitataan kuume
Ensimmäisessä penturokotuksessa pennulle annetaan mukaan pentupakkaus, jossa mm. ruokanäytteitä, tietoa rokotuksista, ohjekirjanen jne.
Mitä rokotteita Suomessa annetaan koirille?
Koirat rokotetaan yleensä parvo-ripulia, penikkatautia ja tarttuvaa maksatulehdusta sekä raivotautia eli rabiesta vastaan. Lisäksi voidaan antaa rokotus kennelyskää vastaan (ns.nelosrokote).
Ulkomaille matkustettaessa täytyy aina olla raivotautirokotus voimassa. Lisäksi jokaisella maalla voi olla omat erityisvaatimuksensa rokotusten suhteen, jotka kannattaa selvittää hyvissä ajoin ennen matkaa esim. kyseisen maan suurlähetystöstä.
Mitä rokotteita Suomessa annetaan kissoille?
Kissat rokotetaan yleensä ns. kolmoisrokotteella kissaruttoa ja kissflunssia (herpes-ja calicivirukset) vastaan. Tautipaineen ollessa korkealla voidaan rokottaa myös klamydiaa vastaan. Lisäksi ulkona käyville kissoille suositellaan raivotautirokotusta.
Missä iässä koira rokotetaan?
Ensimmäinen rokotus annetaan yleensä 12 viikon iässä. Tehosterokotus annetaan 16 viikon iässä. Lääkeviranomaiset suosittelevat rabiesrokotuksen antamista eri aikaan muista rokotuksista, jolloin rabiesrokote annetaan aikaisintaan 18 viikon iässä.
Tartuntariskin ollessa korkea, rokotus voidaan antaa jo 6-7 viikon iässä, jolloin tehosterokotukset annetaan yhteensä vielä 2 kertaa 3 viikon välein. Tai jos pentu 8 viikkoa tai yli, tehosterokotus annetaan kerran 4 viikon kuluttua.
Penturokotusten jälkeen seuraava rokotuskerta on vuoden kuluttua toisesta tehosterokotuksesta.
Tämän jälkeen annetaan kennelyskärokote vuoden välein ja muut 3 vuoden välein.
Missä iässä kissa rokotetaan?
Kissanpentu rokotetaan yleensä ensimmäisen kerran 12 viikon iässä. Tehosterokotus annetaan 16 viikon iässä ja kolmas rokotuskerta on vuoden kuluttua tästä. Tämän jälkeen tehosterokotus annetaan 3 vuoden välein. Jos kissa käy paljon näyttelyissä tai tapaa muita kissoja, suosittelemme kissaflunssarokotteen tehostamista vuosittain.
Miksi rokotetaan?
Rokotteilla pyritään ennaltaehkäisemään tai lieventämään tartuntatauteja. Varsinkin tiheään asutuilla seuduilla on tärkeää, että mahdollisimman moni olisi suojattu tarttuvia virustauteja vastaan, jolloin ns. joukkoimmuniteetti suoja olisi parempi kaikille. Rokottamattomassa populaatiossa virustaudit pääsevät aiheuttamaan helposti nopeasti leviäviä epidemioita. Siksi esimerkiksi raivotautia vastaan kannattaa suojautua, vaikkei sitä tällä hetkellä Suomessa virallisesti olekaan.
Mitä rokottamisessa tapahtuu?
Rokottaessa annetaan taudinaiheuttajia tai niiden osia sellaisessa muodossa, että elimistön puolustusjärjestelmä aktivoituu. Elimistö muistaa jatkossa taudinaiheuttajat ja osaa puolustautua niitä vastaan tavatessaan seuraavan kerran taudin aiheuttajan. Rokottaminen ei anna välittömästi suojaa, vaan elimistö muodostaa itse mm. vasta-aineita rokotteen sisältämille taudinaiheuttajille. Lemmikki kannattaa madottaa hyvissä ajoin ennen rokotusta, jotta elimistö ”jaksaa” reagoida rokotteeseen ja muodostaa esim. tarvittavat vasta-aineet.
Onko rokottaminen turvallista?
Vaikka rokottaminen on rutiinitoimenpide, se ei ole täysin riskitön. Kaikkien rokotteiden ja lääkkeiden käyttöön liittyy haittavaikutusten mahdollisuus. Vaarallisin, vaikkakin onneksi harvinainen, sivuvaikutus on ns. anafylaktinen shokki. Anafylaksia on immunoglobuliinien välittämä äkillinen allerginen reaktio, joka johtaa valtimoiden ja laskimoiden laajentumiseen, kapillaarisuonten läpäisevyyden lisääntymiseen sekä keuhkoputkien ja ruoansulatuskanavan sileän lihaksiston supistustilaan. Anafylaktinen sokki, vakavin anafylaksian muoto, voi johtaa potilaan kuolemaan, jos hengitystiet supistuvat niin ettei potilas saa riittävästi happea. Äkkikuolema voi johtua myös verenpaineen äkillisestä romahtamisesta ja sydänpysähdyksestä. Tämä on syy, miksi rokotukset Suomessa antaa eläinlääkäri. Tarvittaessa apu on lähellä.
Anafylaktisessa shokissa hoito täytyy aloittaa välittömästi. Hoitona adrenaliini sekä elintoimintojen vakauttaminen (suonen sisäinen nesteen anto, hapen anto jne.).
Onneksi haittavaikutukset ovat kuitenkin harvinaisia ja rokotteista saatava hyöty on suurempi kuin niihin liittyvät riskit.
Rokotettavan eläimen tulee olla terve rokottaessa. Tämän vuoksi eläinlääkäri tekee yleistutkimuksen rokotettavalle mm. kuuntelee sydämen ja keuhkot, katsoo limakalvojen värin ja kosteuden, tunnustelee imusolmukkeet ja vatsaontelon, sekä mittaa tarvittaessa kuumeen.
Vaikka moni mieltää rokotuksen ”vain piikiksi”, rokotuskäynnin tarkoituksena on tarkastaa myös eläimen terveydentila ja huomata mahdollisimman ajoissa piilevät sairaudet.
